Ruostumaton vai hiiliteräs?
Ruostumaton vai hiiliteräs? Opi kahden yleisimmän terästyypin pääerot
Terästä käytetään monenlaisiin sovelluksiin autoteollisuudesta rakentamiseen, avaruusaluksista keittiöveitsiin sekä erilaisiin työkaluihin. Terästä on monenlaista, mutta yleisimmät näistä ovat hiiliteräs sekä ruostumaton teräs. Käsittelemme tässä tekstissä näiden eroja ja miksi ne ovat niin suosittuja materiaaleja erilaisten veisten ja puukkojen teriksi.
Hiiliteräs
Hiiliteräs on terässeos, jossa on runsaasti hiiltä. Hiiliteräksessä on enemmän hiiltä kuin muita metalleja. Tästä nimikin juontuu. Hiiliteräksestä tekee suositun, sillä sitä on helppo työstää, teroittaa ja se on vieläpä verrattain edullistakin. Hiiliteräksen tyypillinen hiilipitoisuus on 0,05-2,11 % hiiltä teräksen koostumuksesta. Kun puhutaan hiiliteräksestä, jota käytetään veisten ja puukkojen valmistukseen, on hiilipitoisuus useimmiten 0,6-1,4 %.
Suositun materiaalista tekee sen kovuus sekä helppo työstettävyys. Veitsistä ja teristä kun puhutaan, tulee hiiliteräs aina karkaista, jolloin teräkselle saadaan kovuutta ja sitkeyttä. Nämä auttavat terävyyden säilymisessä, joka on etenkin leikkaavissa pinnoissa erittäin tärkeä ominaisuus.
Hiiliteräksen heikkous on sen korroosiokestävyys. Hiiliteräksessä ei ole kromia, joka suojaisi terää ruostumiselta ja juuri tämän vuoksi hiiliteräksiset veitset ja työkalut tulee aina puhdistaa ja kuivata huolellisesti käytön jälkeen. Kerroimme terän hoidosta enemmän toisessa kirjoituksessamme.
Ruostumaton teräs eli rosteri
On toinen erittäin suosittu terämateriaali. Se on hiiliteräksestä poiketen hyvin korroosiokestävää ja juuri tämä on suurin erottava tekijä. Sana ruostumaton on tietyssä mielessä harhaanjohtava, sillä kyllä ruostumaton teräskin ruostuu merenpohjassa. Siinä vain kestää huomattavasti kauemmin kuin teräslaaduilla, joilla ei ole vastaavaa ruostesuojaa.
Ruostumista eli korroosiota vastaan ruostumattomassa teräksessä on suuri määrä kromia, joka reagoimalla hapen kanssa muodostaa terän pinnalle suojaavan kalvon. Tämä kalvo estää kosteuden tarttumisen teräksen pintaan, jolloin ruostumista ei pääse tapahtumaan kuten hiiliteräksen kanssa, joka alkaa kukkia verrattain nopeasti ellet muista kuivata huolella.
Ruostumaton teräs on kuitenkin arvokkaampaa kuin hiiliteräs, sillä sen valmistaminen on hieman monimutkaisempaa. Sen etuna on kuitenkin sen, jo mainittu, korroosiokestävyys mutta myös hygieenisyys, sillä sitä on ehkä hieman helpompi puhdistaa kuin hiiliterästä. Rosterisen terän voi periaatteessa pestä kovillakin aineilla ja astianpesukoneessa, joskin tätä emme voi suositella minkään veitsen kohdalla. Siitäkin lisää toisessa kirjoituksessamme.
Yhteenveto
Molemmissa teräslaaduissa on omat heikkoutensa ja vahvuutensa, joten ne valikoituvat tuotteisiin halutun käyttötarkoituksen perusteella. Laatupuukolla on hiiliteräksisiä teriä mm. vuolupuukossa sekä keittiöveitsissä, kun taas sieni– ja rapuveisten terät ovat rosteria. Sieniveitsen kanssa rosteri on ylivoimainen materiaali, sillä sen pinta itsessään hylkii likaa eikä se ole moksiskaan, vaikka jäisi retken jälkeen likaisena tuppeen. On kuitenkin hyvä puhdistaa työvälineet aina käytön jälkeen.
Tekstin on kirjoittanut Laatupuukon toinen omistaja, toimitusjohtajan nimellistä roolia vetävä Jouni.
Aiheesta voisi kirjoittaa romaanin, joten jos aihepiiri kiinnostaa enemmän kannattaa suunnata kirjaston metallurgian osastolle. Tässä oli kuitenkin lyhyt katselmus aiheeseen.
